Tell them it's me who made you sad, tell them the fairytale gone bad

Mä en voi sille mitään, että mä vaan niin rakastan näitä kappaleita:



No niin, alotetaan.

mulla on nyt monta asiaa, joten varautukaa piiitkään postaukseen:)

ensinnäkin, mä inhoan huomista. jo nyt. isänpäivä on mulle henk.koht. vaikein päivä vuodesta. onhan äitien päiväkin hankala, mut ei niin. huominen vaan nostaa tunteet pintaan, koska viikolla oli puhetta just iskän kanssa kaikesta mitä on tapahtunut. ja mulla on sitä kauhee ikävä, vaikka mä näin sen just eilen. mä en osaa selittää sitä, mutta kai sen parhaiten voi sanoa niin, että mulla on ikävä sitä mikä oli ennen. kauan sitten. ja mä oon kyllästynyt itkemään tän takia, mutta mä en vaan voi sille mitään, että mua itkettää taas. rankkaa.

toiseks, eilen oli ihan peruskoulupäivä, mitä nyt pohdittiin miksei oikeessa elämässä voi olla happy ever aftereita. koulun jälkeen mä menin tunniks kirjastoon venaa sonjaa ja sit lähdettiin sen kans metsästämään janelle tarzania:D no, kun me oltiin kolpattu kolme kauppaa, me ostettiin pehmonalle ja kangasta, ja tehtiin siitä nallesta tarzan:D sit mentiin sonjalle tekee sen tarzan-nallen vaate ja sit menin kotiin ja pakkasin:D

kolmanneks, mä oon ihan väsynyt (sen takia varmaan näin tunteellinen), koska eilen valvottiin myöhään ja aamulla en saanu kunnolla nukuttua. ja kiva ku sonja varasti mun puhelimen ja lähetti facessa jonkun viestin, enkä tie mitä, mutta en uskalla/osaa pahoitella sitä et se lähetti sen viestin:D

neljänneks, mulla on kaikki paikat ihan kipeet, koska olin eilen pitkästä aikaa kunnolla liikenteessä. tänään aamulla mä tosiaan kävelin viitisen kilsaa janelta kotiin, ja se tuntu hyvältä, mutta nyt sattuu-.-

joo, no ei mulla muuta, alan kattoo jtn ohjelmia netistä,

There's no more rabbits in my hat to make things right
jansku